Satiinilääkityksien haittavaikutuksista

Leino Utriainen

Olen kertonut statiinin minulle aiheuttamista haittavaikuutuksista laajalevikkisessä, valtakunnallisessa mediassa kolme kertaa. Jokaisen uutisoinnin jälkeen statiineja puoltava lääkärikunta, valtakunnallisia hoitosuosituksia laativan Käypä hoito -työryhmän lääkärijäsenet sekä heidän tukijansa ovat hyökänneet voimakkaasti sekä minua että aiheesta uutisoineita toimituksia ja yksittäisiä toimittajia vastaan.

Ensimmäisen kerran lokakuussa 2010 YLE1:n MOT-ohjelmassa. Dyslipidemian Käypä Hoito-ryhmä laati välittömästi ohjelman ulostulon jälkeen lehdistötiedotteen, jossa kiisti haittauutisen.

Oululainen Käypä Hoito -ryhmän jäsen, sisätautiprofessori Antero Kesäniemi kiisti uutissisällön STT:n välityksellä ja oululainen dosentti Tapani Ebeling Kaleva –lehden sivuilla. Ebeling kanteliohjelmasta myös Julkisen Sanan Neuvostoon. Kantelu ei menestynyt. Ohjelmassa ei neuvoston mukaan esitetty virheellistä tietoa.

Toisen kerran kerroin statiinin haittavaikutuksista lokakuussa 2013 MTV3:n 45-minuuttia -ohjelmassa. Heti seuraavana aamuna saman kanavan Huomenta Suomi –ohjelmassa Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne tuomitsi ohjelman uutissisällön virheelliseksi. Oululainen dosentti Tapani Ebeling kanteli ohjelmasta kahdesti Julkisen Sanan Neuvostoon. Kanteluja ei hyväksytty neuvoston käsittelyyn, koska saman kantelijan vastaavan sisältöisestä kantelusta oli tehty vapauttava päätös jo Ylen MOT-ohjelman jälkeen. Kolmannen kerran kerroin statiinilääkityksen orastavista riskeistä Iltalehdessä toukokuussa 2015. Tausta-aineistona olivat Tilastokeskuksen viralliset tilastot.

Turun yliopiston professori, lääketieteen tutkimusyksikön johtaja Juhani Knuuti teilasi uutisoinnin blogissaan Turun Sanomissa *). Hän soitti myös Iltalehden toimitukseen. Professori uhkasi Iltalehteä kantelulla Julkisen Sanan Neuvostoon, ellei lehti korjaa virheellistä statiiniuutista. Knuutin mukaan uutinen oli virheellinen, koska uutisen taustana käytetty kuolemansyyaineisto oli ikävakioimaton.

Iltalehti arvioi pääsevänsä vähemmällä, kun suostui oikaisemaan uutisen ja pahoittelemaan virhettä Knuutin toivomalla tavalla. Lehti korjasi professori Juhani Knuutin nimeämän ja osoittaman virheen, pahoitteli sitä ja poisti kokonaisuuteen kuuluneen videomateriaalin verkkosivustoltaan. Erikoista, ettei toimitus kysynyt minkäänlaista täydentävää taustaselvitystä artikkelin laatineelta toi-mittajalta.

Knuutin mukaan uutisen kärki oli virheellinen, koska aineisto oli ikävakioimaton. Professori Knuuti väitti, että vakioidut numerot olisivat todistaneet kuolemien vähentyneen. Suunta olisi

Knuutin mukaan ollut vakioinnin seurauksena täsmälleen päinvastainen kuin Iltalehden uutisessa esitettiin. Knuutin väite ei ollut totta. Professori ei tuntenut minun esittämieni tautiryhmien vakioituja kuolleisuuslukuja, Hän viittasi professorin arvovaltaa hyödyntäen eri tautiryhmän tilastoihin kuin minä.

Knuuti puhui kaikista sepelvaltimotaudeista (ICD-10 I20-I25). Tässä ryhmässä ikävakiointi osoittaa kuolemien vähentyneen. Kehityksen taustalla on kuitenkin kuolemantapauksia ennaltaehkäisevien pallolaajennusten moninkertaistuminen statiiniaikaudella (vuonna 1995 noin 1800 pallolaajennusta ja vuonna 2012 noin 10 100 pallolaajennusta).

En puhunut Iltalehden uutisessa mitään professori Knuutin esiin nostamista sepelvaltimokuolemista (ICD-10 I20-I25). En tutkinut näitä, koska ei ole olemassa arvioita siitä, kuinka paljon merkittävästi lisääntyneet pallolaajennukset ovat pelastaneet potilaita kuolemalta tässä nimenomaisessa kuolemansyyryhmässä. Se tiedetään, että sepelvaltimokuolemat vähenivät ennen statiiniaikakautta suunnilleen samaa vauhtia kuin statiiniaikaukauden jälkeen. Miten voidaan nähdä ja erottaa statiinin hyöty, kun ei tiedetä pallolaajennusten tuottamaa hyötyä ja vaikutusta sepelvaltimotautikuolemien kokonaismääriin?

Minun selvitykseni piti sisällään sepelvaltimokuolemien sijaan ne sydänkuolematyypit, joihin pallolaajennuksilla ei ole vaikutusta. Sepelvaltimotautikuolemien sijaan selvitin aorttaläppäkuolemia,kuolemia sydänlihassairauksiin (sydänlihastulehduksiin) sekä verenpainetautiin ja pitkäaikaiseen iskeemiseen sydänsairauteen.

• aorttaläppäkuolema = aorttaläppäkuolema (ICD-10 I35)

• sydänlihastulehdus = sydänlihassairaus (ICD-10 I42)

• verenpainetauti = verenpainetauti (ICD-10 I10-15)

• hitaasti etenevä sepelvaltimotauti = pitkäaikainen iskeeminen sydänsairaus (ICD-10 I25). (Tämän taudin alalajeja on mm. I25.40 sepelvaltimoaneurysma ja I25.48 hankinnainen sepelvaltimo-laskimofisteli)

Koska pallolaajennushoidosta ei ole hyötyä näiden kuolemien ennaltaehkäisyssä, kyseistä toimenpidettä ei voida näissä kuolemansyissä pitää tilastoja sekoittavana tekijänä toisin kuin Knuutinesiin nostamissa sepelvaltimokuolemissa.

Kansainvälisten tietojen mukaan statiinilääkitys voi sen kuitenkin aiheuttaa nimenomaan näitä tauteja. Halusin nähdä, orastaako myöhemmin näiden tautien lisääntyminen piilovaikutuksena jonyt statiinin käytön seurauksena. Ajatukseni taustaesimerkkinä oli statiinidiabetes. Sen syntyminen statiinilääkityksestä kiistettiin lähes parikymmentä vuotta, kunnes karmea totuus jouduttiin tunnustamaan muutamia vuosia sitten. Olisiko nyt parempi tunnustaa tosiasiat varhaisemmassa vaiheessa,ja pelastaa potilaita lopettamalla turhat statiinilääkitykset ajoissa.

Tilastokeskuksella ei ollut valmiina ikävakioitua aineistoa esittämistäni kuolemansyistä, näin ollen niitä ei voinut esittää. Ne hankittiin myöhemmin maksullisena tilaustyönä ja annettiin myös professori Knuutille tiedoksi.

Tilastokeskuksen ikävakioimat luvut olivat kuitenkin niin karkealla tasolla, ettei niistä selvinnyt, missä ikäryhmissä muutoksia kuolemien määrissä on tapahtunut. Siksi tein pari viikkoa tiivistä työtä. Keräsin Tilastokeskuksen rekistereistä hirvittävän määrän numeroita ja tein itse täsmällisen vakioinnin. Tuloksista näkyy hyvin tarkasti viiden vuoden ikäviipaleina kuolemien määrät jokaisena vuonna aikavälillä 1998-2013. Näistä numeroista selviää konkreettisesti muutokset kokonaiskuolleisuudessa taudeittain, kalenterivuosittain, ikäryhmittäin sekä sukupuolten perusteella ryhmiteltyinä. Voidaan katsoa miehet ja naiset eri ryhmissä tai molemmat samaan luokkaan yhdistetty-
nä. Tekemäni aineisto sisältää yli sata sivua tilastotietoa. Kokokonaisuus on nettisivuillani kaikkien asiasta kiinostuneiden luettavana. (Googlen hakusanalla “leinoutriainen” ja nettisivujen etusivulta vasemman yläkulman laatikosta “tilastot statiiniaikakaudelta”)

Iltalehti kirjoitti virheelliseksi leimatussa uutisessaan: ”Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot paljastavat, että sydänperäiset kuolemat ovat lisääntyneet statiinien aikakaudella 30-40 prosenttia.”

Knuutin vaatiman vakioinnin jälkeen oikeampi teksti olisi ollut: Jutussa käsittellyt sydänperäiset kuolemat lisääntyivät statiiniaikakaudella 1998-2013 vakioituina keskimäärin noin 50 % ja vakioimatta noin 72%. Koko Knuutin epätoivoinen harhautus oli hyvä esimerkki tarkoitushakuisuudesta ja silmien ummistamisesta tosiasioiden edessä. Näkemykseni mukaan kyse oli myös professorin aseman itsekkäästä väärinkäytöstä.

MUUALLAKIN STATIININ HAITAT OVAT OLLEET TABUJA

Australian TV esitti kaksiosaisen Catalyst-ohjelman lokakuussa 2013. Ohjelmissa kerrottiin statiinin hyödyttömyydestä ja haitoista. Sielläkin statiinin suosittelijat nostivat rajun mekkalan. Ikäviä tosiasioita ei saa kertoa julkisuudessa.

Britanniassa on totuttu siihen, että Sir professor Rory Collins sanelee statiiniasioissa, mikä on totta ja mikä ei. Euroopan arvostetuin lääketieteen lehti BMJ julkaisi viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan 18-20 % statiinin käyttäjistä saa haittavaikutuksia. Tästä hermostui Sir Collins Knuutin tavoin. Hän pakotti BMJ:n (kuten Knuuti Iltalehden) ilmoittamaan, että tutkimus oli virheellinen.

Sir Collins jäi myöhemmin kiinni epärehellisyydestä. Tästä BMJ:n päätoimittajan Fiona Goodleen mitta tuli täyteen. Hän perusti riippumattoman työryhmän tekemään rehellisen selvityksen statiinin haittavaikutuksista. Työryhmään ei kelvannut yksikään professori tai tutkija, joka on ollut mukana lääketeollisuuden statiinitutkimuksissa. Selvityksen pitäisi valmistua tänä vuonna.

TAVOITTEET TÄLLE VUODELLE 2015

1. BMJ:n puolueettoman haittavaikutusselvityksen julkaiseminen (Fiona Goodlee)

2. Turun yliopiston johtaman statiinin vaikuttavuustutkimuksen (STATEAM-tutkimuksen) lop-
puraportti tutkimusprojektin kahdeksan vuotispäivänä lokakuussa. Ilmestyykö vih-doin? (Risto Huupponen)

3. Fimean johtaman toisen tutkimuksen julkaiseminen statiinin ja haimatulehduksen välisestä syy/seuraus-suhteesta (Jaana Kuoppala)

*)

Juhani Knuuti:

BLOGIT Terveys & tiede 22.5.2015 7:20 Turun Sanomat Sydänkuolleisuuden väitetty kasvu on täyttä puppua

Hiljattain saimme lukea Iltalehdestä: ”Tilastokeskuksen kuolemansyytilastot paljastavat, että sydänperäiset kuolemat ovat lisääntyneet statiinien aikakaudella 30-40 prosenttia. ”

Artikkeli perustui jyväskyläläisen diplomi-insinööri Leino Utriaisen tekemiin tilastoihin. Luvut olivat peräisin Tilastokeskuksesta. Luvuissa käsitellään kokonaiskuolleisuutta eri sairauksiin. Tämä luku kertoo kuinka monta ihmistä kuoli kyseisenä vuonna tiettyyn sairauteen.

Sekä Iltalehden että Utriaisen artikkelissa kuolleisuuden lisääntyminen oli pantu statiinien syyksi. Statiineja käytetään yleisesti veren kolesterolipitoisuuden alentamiseen.

Todellisuudessa nuo luvut eivät kerro mitään siitä mihin suuntaan kuolleisuus on muuttunut tuona aikana. Kuolleisuushan on aina 100%. Kuvitellaanpas tilanne, että estäisimme kaikki syöpäkuolemat. Tällöin muiden kuolinsyiden määrät lähtisivät rajuun nousuun, kun johonkinhan meidän on kuoltava. Onko muutos huono?

Entä kun hoidamme riskitekijöitä ja sairautta niin, että saadaan vaikkapa 10 vuotta lisää aikaa mutta lopulta potilas kuitenkin kuolee tautiinsa. Voimmeko sanoa, että hoito oli hyödytöntä?Kuolleisuus painottuu hyvin jyrkästi vanhoihin ikäluokkiin niin kuin pitääkin. Tämän vuoksi kuolleisuuden muutoksia aina kuvataan ikävakioidulla kuolleisuusluvulla. Vakiointia tarvitaan, jotta kuolemansyissä tapahtuvista muutoksista saataisiin esille ne muutokset, jotka eivät johdu ikärakenteen vanhenemisesta.

Ikävakioitu kuolleisuusluku osoittaa kuolleiden lukumäärän keskiväkiluvun 100 000 henkeä kohden, kun ikärakenne pidetään laskennallisesti samana koko tarkastelujakson aikana.

Kun tarkastellaan juuri noita samoja Tilastokeskuksen lukuja Suomen sepelvaltimotautikuolleisuudesta ikävakioituna, saadaan aivan erilainen käyrästö. Tämä käyrästö on suoraan Tilastokeskuksen tuottama ja olisi ollut myös Iltalehden ja Utriaisen käytettävissä.

Siis kun väestön vanheneminen eliminoidaan luvuista ikävakioinnilla, voidaan nähdä, että sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt tasaisesti 40 viime vuoden aikana. Sepelvaltimotautikuol-
leisuus pieneni edelleen vuonna 2013 sekä miehillä että naisilla.

Jos tarkastellaan työikäisten miesten tärkeimpien kuolleisuussyiden kehityksestä Tilastokeskuksen lukuja, on suunta vielä selvempi. Vähentyminen on ollut jatkuvaa vuoden 1987 tasosta (160 kuollutta/100 000) vuoteen 2007 (n.50 kuollutta/100 000). Työikäisten kuolleisuus sepelvaltimotautiin on vähentynyt tuona aikana lähes 70%. Tuoreempia käyriä en Tilastokeskuksen sivuilta löytänyt.

Yksinkertainen selitys sille, että yhä useampi suomalainen kuolee sepelvaltimotautiin on, että elämme pidempään ja ehdimme saada tämän sairauden. Utriaisen laskemat luvut eivät siis tarkoi-
ta sitä, että sairastavuus ja kuolleisuus tietyn ikäisillä olisi noussut.

Mistä sitten kuolleisuuden väheneminen johtuu, on sitten kokonan toisen kirjoituksen aihe. Aivan selvää on, että mitään statiinien aiheuttamaa kuolleisuuden lisääntymistä ei ole tapahtunut, ehkä juuri päin vastoin.

Nämä ikävakioidut luvut sopivat hyvin yhteen sydänpotilaita hoitavien lääkärien kliiniseen kokemukseen. Tauti on painottumassa yhä iäkkäämpään väestönosaan, sillä se on vähentynyt viimeis-
ten parinkymmenen vuoden aikana 45–64-vuotiailla mutta lisääntynyt selvästi 75 vuotta täyttäneiden keskuudessa.

Joka tapauksessa olennaisempaa kuin se mihin me lopulta kuolemme, on se, että elämme pitkään ja meillä on laadukkaita elinvuosia silloin kun elämme.

Koko Utriaisen provokatiivinen ”analyysi” on hyvä esimerkki täydellisestä ymmärtämättömyydestä, osaamattomuudesta ja tarkoitushakuisuudesta.

Iltalehden siitä tekemä artikkeli on taas hyvä esimerkki journalismista, jossa tavoitteena ei ole asian oikean laidan selvittäminen vaan mahdollisimman suuri kohu.

(tummennukset ja punainen väri L.Utriainen)